Uuden vuoden kunniaksi teimme pienen eräretken. Tai siis "erää" siinä oli sen verran, että saapastelimme metsässä ja laitoimme ruokaa tulilla. Oikein mukavaa! Pikku espanjalaisteinille reissu oli totuttelua epämukavuuden sietämiseen: upottavaan mättäikköön, tuntemattomaan metsään, odotteluun ja erilaisiin ääniin, joita syntyy, kun tehdään puista nuotio. Siinä vaiheessa, kun lusikoimme hirvipataa napaamme, Nessu rauhoittui viimein puunsa äärelle. Sen verran jännittävä reissu oli sille, että vasta lähellä kotia se rentoutui syömään (!) pajunkissoja ja heinää polun varrelta. Voi olla, että osa jännityksestä oli paukkupäivän jälkimaininkeja, mutta nätisti poika kaikesta huolimatta kulki. Seuraavalla kerralla on reitti on jo tuttu.
6 kommenttia:
Hei.
Nessu (mikäli on nimeltään Vahton Amanecer) taitaakin olla oman tammani Hazan jälkeläinen. :)
T.Mia
Hei!
Juu on. :) Se on vielä tuollainen rimpula, mutta eiköhän se pikkuhiljaa saa vähän lihastakin kasvatettua. Komean pojan Haza on pyöräyttänyt.
Anna
Missä päin Nessu asustelee nyt?
Luin, että olet kiinnostunut Hemplingin opeista, joita myös itse sovellan hevosten kanssa työskenneltäessä. Tuntuu, että se on toimivin tapa lähestyä ja kommunikoida hevosten kanssa. :)
Jos olet fb:ssä, niin meidät löydät sieltä Aavalaakson Tila -nimellä.
Nessu asuu nykyään Espoossa.
Joo, yritän ymmärtää ja soveltaa Hempflingiä parhaani mukaan. Meillä kaikki ei ehkä mene aina niin kuin kirjoissa kerrotaan, mutta hyvää inspiraatiota Hempfling kyllä tarjoaa. Olisi kiinnostavaa kuulla, miten olet soveltanut hänen menetelmiään. En tunne ketään, joka olisi Hempfling-filosofiassa sisällä, joten olen aika yksin projektini kanssa. Onneksi on tallikavereina osaavia ihmisiä, joilta olen saanut hyviä vinkkejä maastakäsittelyyn.
Ihana, muistakaan ens kerralla pistää NEssu kantojuhdaksi ja pakata sille omat eväät mukaan. :)
Ehdottomasti! :)
Lähetä kommentti